Parin päivän kuulumisia

Nyt on pari päivää ollut taas menoa ja meininkiä. Perjantai meni chillisti kotosalla ja Sipoossa porukoilla, dösiksellä ja taapertaen ympäriinsä. Lauantaina käytiin porukoilla grillaamassa. Sunnuntaina olikin yksi kevään tähän mennessä parhaista päivistä. Oltiin Venlan ja ihanan Miran kanssa lapsimessuilla. Alunperin mun ei ollut ylipäänsä tarkoitus mennä koko tapahtumaan, mutta sain ilmaiseksi liput, niin pakkohan ne oli hyödyntää. Ihan huikeeta oli! Paljon ruokauutuuksia, vaippoja ja muita näytejuttuja. Itselleni otin KaksPlussa kahdeksi vuodeksi, Ipanaiselta Jellystonen imetyskorun, joka tulee kyllä Vempun kaulaan ja helpottaa ihanasti kutiavia ikeniä. Niistä tulikin mieleeni meidän eka minihampi! Se ilmeistyi lauantain aikana ja isi-ihminen sen bongasi. Messut olivat kyllä ihan mahtavat. Kotiuduimme kahden ison kassin kanssa ja sitten tulikin jo Seba yökyläilemään. Yöllä itkeskeltiin koti-ikävää ja eilen päivällä oltiin pahuuden ruumiillistuma, mutta hengissä selvittiin. Tämä taas vahvisti sen, että Venlalle ei tule sisaruksia. Sebaa voin hoitoon ottaa, mutta omia en lisää halua.

Siinä todella pikaisesti tiivistettynä pari viimeistä päivää! Nyt ruokaa:)

Ihan vaan höpöjä ja uusi lenkkireitti!

Ajattelin tulla ihan vain tyhjentämään päätäni. Olen nyt kolme päivää ollut Venlan kanssa kaksin aamusta iltaan, koska Nikolla alkoi työt. Tätä tahtia ei onneksi jatku montaa viikkoa, mutta kyllä voin sanoa että väsyttää. Tiistaina oli kiva päivä. Venla oli päikkäreillä, kun yhtäkkiä Venlan kummisedän puolisolta tuli viestiä. Juteltiin pitkä tovi whatsappissa ja lopulta toisesta päästä tuli ehdotus, että jos he tulisivat kahvilla käymään. Se sopi minulle paremmin kuin hyvin ja he tulivatkin samalla oven avauksella, kuin Niko. Oli tosi kiva, että Venla näki heitäkin pitkästä aikaa. Haluaisin tytön olevan mahdollisimman paljon eri ihmisten kanssa tekemisissä, jos sillä saisi mahdollisen vierastuksen jäämään pois.
Maanantain ja tiistain välisenä yönä sain tietää, että Rosa, Venlan kummitäti oli joutunut ambulanssilla Peijakseen päivystykseen. He olivat puolisonsa kanssa saaneet törkeää "palvelua" siellä! Rosa oli pyörätuolilla sinne kärrätty, joka kuitenkin vietiin vessakäynnin jälkeen hänen nenänsä edestä pois hoitajan toimesta. Hän ei saanut edes sänkyä, vaikka oli tuskissaan, mutta silti rähjäinen puliukko sai vedellä hirsiä sängyllä vieressä. Lopulta Rosa oli käynyt lattialle nukkumaan ja samainen hoitaja oli tullut rähjäämään, että Rosan pitää nousta tai hän kutsuu vartijat. Oli vielä kehdannut väittää, että Rosalla on VAIN kuukautiskipuja, vaikka todellisuus oli aivan muuta!!!! Onneksi tuon jälkeen he olivat lähteneet kotiin. Itselläni ei ole Peijaksesta mitään hyvää sanottavaa ja olenkin hyvin tyytyväinen, että tarvittaessa matkaamme Hyvinkäälle.
Eilen olimme oikeastaan vain kotona. Kävimme Venlan kanssa vaunulenkillä ja kun Niko tuli töistä, teimme ruokaa ja kävimme kaupassa. Olemme alkaneet paljon käymään Lidlissä ja oikeastaan ainoa mitä haemme muualta, on Venlan ja Mindyn ruoat.
Tänään nousimme Venlan kanssa jo aikaisin ja päivä on ollut paljon kiukuttomampi kuin eilinen. Kolmen aikaan tylsistyin täysin ja pakkasin neitoselle vaatteet päälle ja vaunut alle. Kävelimme peruslenkkini, kunnes päätin että nyt kun on näinkin aurinkoinen ilma, niin poikkean "kuntopolulle". Miksen tiennyt, että kotimme vieressä virtaa oikea joki?? Alle sata metriä parkkipaikaltamme, aukeaa kaunis ja rauhallinen metsämaisema, jota somistaa joki. Oli ihana työnnellä vaunuja joen vartta pitkin. Menemme varmasti huomenna uudelleen ja hiukan pidemmälle kuin tänään. Tänään jouduimme "jättämään leikin kesken", kun huomasin että kello onkin jo paljon ja piti lähteä kotiin ruoan laittoon. Voisin ottaa huomenna kameran mukaan, jos on yhtä hieno sää kuin tänään oli.
Nyt hipsin unten maille!

Iik mikä torstai!

Ihan mahtava päivä takana! Niko on ltämän viikon kotona, joten nukuttiin aamulla tosi pitkään. Eilen illalla meidän pienestä äitiryhmästä oli yksi äiti laittanut ilmoituksen, että voitaisiin heille kokoontua tänään. Tokihan jänistin ja äidilleni asiasta mainitsin aamulla kun puhelimitse oltiin yhteydessä ja äiti lupasi muistuttaa vielä vuosia nössöydestäni, jos emme nyt Vempun kanssa mene. Voiko parempaa tilaisuutta ollakkaan? Ei tarvitse lähteä leikkimään busseilla kun Niko on kotona. Me siis lähdimme tytsyn kanssa tapailemaan muita äitejä ja vauvoja. Meitä oli kaiken kaikkiaan kahdeksan äitiä ja jokaisella oli lapsi mukana. Hälinää ja vilskettä riitti, enkä todellakaan kadu hetkeäkään että lähdimme mukaan! Oli tosi mukava jutella ihmisten kanssa, jotka käy/ovat käyneet samoja asioita läpi. Olemme siis kaikki nuoria äitejä ja vanhin taisi olla 24?-vuotias. Onneksi lähdin!

Kotiin päästyämme, tuli yksi ihminen hakemaan vanhan tv-tasomme ja saimme vihdoin vähän tilaa tähän olkkariin. Venla on ollut illan tosi kiukkuinen, eikä viihdy muualla kuin sylissä. Eikai nyt olisi sitten kipeäksi tulossa? Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Nyt jatkan tuon Temptation Islandin katsomista!

Forever-kutsut ja risteily intoilua

Huhhuh! Olipas eilisellä tekstillä lukijoita! Lievästi sanottuna leuka loksahti auki kun äsken bloggeriin kirjauduin ja tilastoja vilkaisin. Yli 200 kävijää ja minulle tuo on oikeasti iso luku. Toivon että jokunen mummelikin olisi täällä vieraillut ja mennyt itseensä.

Pidin tänään Forever-kutsut. Paikalla olivat Cia, Riina, Seba, Tarja, Tomi, Jaakko, Niko ja äiti. Tokihan tuo Vempakin tuossa oli ja esittelyn piti Sari. Kaikki pitivät tuotteista ja minä sain aivan mahtavan emännän lahjan! Forever ultra Vanilla shake mixin-eli ateriakorvikkeen. Niko ainakin ihan innoissaan sitä testaili ja höpisi ottavansa sitä mukaan sesonkiin Skyr-rahkojen ja Valio+ maitokaakaon kaveriksi.
Itselläni on tällä hetkellä Foreverin tuotteista käytössä Jojoba shampoo, hammastahna ja huulirasva.

 

Olen lähdössä perjantaina Tarjan ja kahden muun tytön kanssa risteilemään. Siitä tulee kyllä ihan törkeän kivaa! Seuraavaan kuukauteen pikkuneiti ei kyllä mene minnekkään hoitoon, äiti saa vieroitusoireita. Nyt tyttö pääsee kuitenkin hyvään ja turvalliseen paikkaan. Takaisin kun tulen, en tyttöä päästä sylistäni, se on varma. Nyt kömmin sänkyyn pitkän päivän jälkeen, jos vaikka huomennakin olisi yhtä kaunis ja aurinkoinen päivä, kuin tänään oli.

Kuinkas sitten kävikään...

Eilen meidän oli tarkoitus olla vain kotona. Äiti ja iskä kävivät iltakahvilla, jonka jälkeen lähdimmr käymään ruokakaupassa ja käytiinpä vielä autokin pesasemassa. Kotiin päästyämme syötin Venlan ja vaihdoin typylle yökkärin päälle. Tämän jälkeen avasin facebookin ja ensimmäisenä silmiini pomppasi Cian tilapäivitys Tiinan synttäreistä ja tilaan oli merkitty monta muutakin ihmistä. Nikolle ääneen kirosin että tekisi mieli kommentoida että kiitos kutsusta, sori mutten pääse, kun mulla on lapsi. Mitään kutsuahan en ollut saanut. Niko samantien totesi että miksen mene ja minä hoomoilasena että täh? Enhän mä voi, mun on laitettava Vempu nukkumaan ja en mä vaan voi. Loppujen lopuksi soitin Cialle kysyäkseni mahtuuko yksi vielä mukaan ja sain vastaukseksi riemun kiljahduksia. 45 minuuttia puhelun päättymisestä olinkin jo Sipoossa baarissa. Ilta oli todella onnistunut. Paikka oli pullollaan vanhoja ystäviä ja tuttuja. Koko ajan oli joku jonka kanssa jutella. Käytiin myös tanssimassa, tottakai ja tämä äippä jopa joi! Hyvin harvinaista. En ole täysi-ikäistymisen jälkeen oikein perustanut alkoholista ja lähes tulkoon aina olen baarissa selvinpäin tai vaihtoehtoisesti juon yhden tai kaksi. Nyt join jopa kuusi vai seitsemän, enkä todellakaan ollut huonossa hapessa. Jos näin saa sanoa, olen ylpeä itsestäni. Hiukan ennen kolmea soitin Nikolle että voisin haluta jo kotiin. Vempu oli nukkunut koko sen ajan kun olin poissa ja Niko oli kaukalosta siirtänyt tytön sänkyyn nukkumaan ja taas sängystä kaukaloon, ilman että neiti missään vaiheessa heräsi. Tuo kaukalon lämpöpussi on kyllä tosi kätevä. Eilenkin riitti että yökkärin lisäksi päällä oli tumput, pipo ja pikkupeitto. Pussi vaan kiinni ja menoksi! Huippua.
On erityisen hassu viikonloppu. Olemme Nikon kanssa kahden, kun Venla on vanhemmillani yökylässä. Suorastaan outoa kun en ole tytön kanssa kahtena iltana. Huomenna kun tytön haemme kotiin, en laske häntä sylistäni koko loppu päivänä! Nyt teemme Nikon kanssa vähän ruokaa ja sitten ajattelimme ottaa pikkupäikkärit.

Ihanaa ystävänpäivää kaikille❤❤❤