torstai 9. huhtikuuta 2015
Ihan vaan höpöjä ja uusi lenkkireitti!
Maanantain ja tiistain välisenä yönä sain tietää, että Rosa, Venlan kummitäti oli joutunut ambulanssilla Peijakseen päivystykseen. He olivat puolisonsa kanssa saaneet törkeää "palvelua" siellä! Rosa oli pyörätuolilla sinne kärrätty, joka kuitenkin vietiin vessakäynnin jälkeen hänen nenänsä edestä pois hoitajan toimesta. Hän ei saanut edes sänkyä, vaikka oli tuskissaan, mutta silti rähjäinen puliukko sai vedellä hirsiä sängyllä vieressä. Lopulta Rosa oli käynyt lattialle nukkumaan ja samainen hoitaja oli tullut rähjäämään, että Rosan pitää nousta tai hän kutsuu vartijat. Oli vielä kehdannut väittää, että Rosalla on VAIN kuukautiskipuja, vaikka todellisuus oli aivan muuta!!!! Onneksi tuon jälkeen he olivat lähteneet kotiin. Itselläni ei ole Peijaksesta mitään hyvää sanottavaa ja olenkin hyvin tyytyväinen, että tarvittaessa matkaamme Hyvinkäälle.
Eilen olimme oikeastaan vain kotona. Kävimme Venlan kanssa vaunulenkillä ja kun Niko tuli töistä, teimme ruokaa ja kävimme kaupassa. Olemme alkaneet paljon käymään Lidlissä ja oikeastaan ainoa mitä haemme muualta, on Venlan ja Mindyn ruoat.
Tänään nousimme Venlan kanssa jo aikaisin ja päivä on ollut paljon kiukuttomampi kuin eilinen. Kolmen aikaan tylsistyin täysin ja pakkasin neitoselle vaatteet päälle ja vaunut alle. Kävelimme peruslenkkini, kunnes päätin että nyt kun on näinkin aurinkoinen ilma, niin poikkean "kuntopolulle". Miksen tiennyt, että kotimme vieressä virtaa oikea joki?? Alle sata metriä parkkipaikaltamme, aukeaa kaunis ja rauhallinen metsämaisema, jota somistaa joki. Oli ihana työnnellä vaunuja joen vartta pitkin. Menemme varmasti huomenna uudelleen ja hiukan pidemmälle kuin tänään. Tänään jouduimme "jättämään leikin kesken", kun huomasin että kello onkin jo paljon ja piti lähteä kotiin ruoan laittoon. Voisin ottaa huomenna kameran mukaan, jos on yhtä hieno sää kuin tänään oli.
Nyt hipsin unten maille!
tiistai 17. helmikuuta 2015
Isomummi ja vaunuihin kurkkailijat
Kävimme eilen Venlan ja äitini kanssa mummillani, äitini äidillä eli Venlan isomummilla. Mummi on nähnyt Venlan viimeksi vähän reilu viikon vanhana, koska hän lähti isänpäivänä kolmeksi kuukaudeksi Gibraltarille sukulaistemme luo. Enoni on asunut gibillä yli kaksikymmentä vuotta ja hänellä on sielä viisi lasta. Gigi on ensimmäisestä liitosta ja olemme Gigin kanssa samanikäisiä minä vain satun olemaan kaksi viikkoa vanhempi. Sitten on nykyisen vaimon, ihanan Talithan kanssa Johan, Stefan, Evan ja Kristian. Olin itsekin gibillä pari vuotta takaperin kun Mika ja Talitha menivät naimisiin. Sen kerran kun olen ulkomailla ollut, tunsin olleeni kotona ja jos saisin nyt lähteä ihan minne tahansa, ottaisin ensimmäisen lennon gibille. Eksyin jälleen hiukan aiheesta. Jokatapauksessa olimme siis mummia moikkaamassa. Hän tuttuun tapaansa syötti minut ja äitini täyteen herkkuja ja onnistui nukuttamaan Venlan syliinsä, ei paha ollenkaan, siis se nukuttaminen, herkut paha!
Toiseen aiheeseen, joka on mieltäni askarruttanut pidemmän aikaa. Käytännössä koko Venlan olemassa olo ajan, sekä jo hiukan raskausaikanakin, tosin erimuodossa. Millä oikeudella ihmiset, etenkin vanhemmat naiset tulevat iholle, tunkevat kätensä vaunuihin ja koskettelevat vauvoja??? Tätä ei ole tapahtunut vain kerran, eikä viittä, vaan monta kertaa! Raskausaikana vielä töissä ollessani ihmiset kokivat oikeudekseen lähmiä mahaani, miksi!? Ja Venla ei ollut viikkoakaan vanha kun olimme perheenä ruokakaupassa ja typy oli kärryjen turvaistuimessa, niin eiköhän joku mummeli tule toisen naamaa ja käsiä hipelöimään. Onhan ne söpöjä joo, mutta EI! Kenelläkään ei ole oikeutta mennä toisen iholle noin. Venla oli alle kaksiviikkoinen kun kävimme tarjoustalosta jotain ostamassa. Päätimme ettemme ota kärryjä tai mitään, vaan kannan tytön sylissäni. Huomasin vähän matkan päässä edessäni mummelin, joka katsoi tyttöä silmät loistaen ja yritin pujahtaa hyllyn väliin. Mitä tekee tämä nainen? Tulee ja alkaa heiluttelemaan Venlan jalkoja ja hempeilee kun on niin pieni vauva. Nikon ilme kertoi paljon, hän ei ollut vielä tässä vaiheessa joutunut tätä kokemaan. Toinen oli silmin nähden järkyttynyt siitä kuinka täysin ventovieras kokee olevansa oikeutettu koskemaan lapseemme. Mikä siinä on? Viimeksi tänään kaupassa käydessäni, Venla rattaissa, joku nainen ilmaisi kuinka söpö ja pieni toinen on ja yritti tulla lähemmäs. Totesin vain että juu niin on ja poistuin paikalta. Aivan mielettömän raivostuttavaa! Oletteko te joutuneet "mummojen uhreiksi" ja miten olette pyristelleet pois? Mitä te olette aiheesta mieltä?