Kesä, tule jo jooko?

Kerroin aikaisemmin yhdessä postauksessa, kuinka jouduimme viime syksynä hyvästelemään kesäpaikkamme. Viime lauantaina tapahtui kuitenkin jotain, jonka ansiosta meillä on täksi kesäksi mökki! Vanhempani ja isovanhempani kävivät tekemässä paperit mökistä, joka sijaitsee puolentoista tunnin ajomatkan päässä. Kaunis rinnetontti rantasaunalla ja järven ranta. Toisin sanoen kesä on pelastettu. Emme joudukkaan istumaan koko kesää kotona tytsyn kanssa. Oli jo puhetta jos huomenna menisimme viikonlopuksi mökille, mutta äitini on kipeänä, eikä Niko vielä tiedä joutuuko huomenna olemaan pitkään töissä. Olisi kyllä ihanaa päästä saunaan! Olen käynyt saunassa viimeksi juhannuksen, uskokaa tai älkää, ja Venlakin pääsisi saunaan.

Tällä hetkellä meillä liikutaan peruuttaen ja istutaan jo pitkiä aikoja. Eteenpäin mennään vain jos ihan tosissaan innostutaan. Koko ajan päristellään ja äitiä yritetään haukkailla.

Ainiin pakko tähän vielä höpöäkin heittää. Temptation islandin viimeinen jakso tuli eilen, eli meidän keskiviikko ja torstai illoilta puuttuu sisältö, help!! Onneksi kohta alkaa netflixissä pyörimään uusi kausi oitnb:iä! Ja olisi oikeestioikeesti kiva saada niitä postausehdotuksia! Ja sinä joka pyytelet postausta sukulaisista, sellainen on jo :). Meidät löytää myös instagramista nimimerkillä miakristamaria ja saa seurata vapaasti, vaikka tili onkin "salainen".

Ensimmäinen äitienpäiväni

En odottanut äitienpäivää mitenkään suurin haavein pitkistä unista aamulla, aamiasesta sänkyyn tarjoiltuna tai vastaavaa. Nousin ennen kymmentä Venlan kanssa ja syötin tytölle aamupuurot ja sillä välin Niko kävi suihkussa. Pistimme itsemme lähtövalmiiksi ja pyörähdimme Keravalla, tarkoitusenamme oli käydä vaarini ja isomumini luona, mutta he olivatkin juuri hautausmaalla käymässä.
Lähdimme Korsoon mummille kahville ja siitä mammalle ja papalle. Aikaa vierähti useampi tunti.
Venlalla oli selkeästi hiukan rankempi päivä, kun nukkumatti saapui tytön noutamaan matkaansa jo kahdeksan aikoihin. Katsottiin illalla vielä yksi leffa ja syötiin sämpylöitä, keitettyjä kananmunia ja pekonia, jotka piti syödä jo aamupalaksi. Ihan kiva ensimmäinen äitienpäivä. Ensi vuodelle onkin odotukset jo korkeammalla, kun neitosellakin on silloin jo 1.5-vuotta ikää.

Ihana toukokuu

Lupasin tulla kirjoittelemaan teille siitä, miten kävi työpaikan suhteen. No tyypit, I got a new job!! Pääsen jo 18 päivä ensimmäiseen harjoitteluvuoroon ja olen niin täynnä intoa että oksat pois! Työ ei ole kokoaikainen, joten tulen myös olemaan paljon kotona. Tänään menemme kavereiden kanssa vähän tuolla kotikylällä baarissa käymään ja itse aion juhlia uutta työtäni. Kuten tavallista, äippä on limulinjalla. Isi jää vahtimaan Vempuloisen unta. Sunnuntaina vietämmekin ensimmäistä kertaa äitienpäivää. Lahjavuorta odotellessa, köhköh...

Venla on nyt parina päivänä nukkunut päikkärit parvekkeella rattaissa, vihdoin! Se tarkoittaa sitä, että saan siivoilla kaikessa rauhassa, eikä tarvitse miettiä herääkö nuori neiti imurin meteliin.

Tyypit niitä postaustoiveita! :D Tähän loppuun pistän vielä kuvapläjäyksen!

Puolivuotias, nyt jo..

Ja maaginen kahdeksan kiloa on mennyt rikki! Typyllä on painoa 8230g ja pituutta mahtavat 68.8 senttiä. Eikai se mikään ihme ole jos vähän 68 vaatteet pikkuhiljaa ahdistaa. Housut menee vielä pitkän aikaa, mutta lähes kaikki käytössä olevat bodyt ovat jo kokoa 74. Mutta mitäs neiti puolivuotias osaa? Venla istuu itse ja osaa istualtaan mennä maahan masulleen, vaikkakin välillä vähän leuan kautta. Myös rattaista osataan vetää itsensä ylös istuma-asentoon tarkkaillakseen renkaita. Vielä ei varsinaisesti ryömitä, mutta jollain ilveellä tuo vauhtikapseli pääsee eteenpäin ja pyörii napansa ympäri hyvää vauhtia. Kissa on vielä vaan aivan paras juttu ja itku unohtuukin aina heti kissan tullessa näkökenttään. Lemppari ihminen on isi. Isi kutittaa ja leikittää ja äiti saa tehdä inhottavat jutut, esim pyykiä naaman ruokailun päätteeksi. Vesi on huippu kiva juttu ja kylpeminen onkin aina mukava toimenpide. Bumbo kun saatiin hankittua, niin ollaan käyty ihan suihkussakin ja sekin sujui hyvin. Venla on kaikkiruokainen, enkä ole huomannut että olisi ruokaa, joka ei neidille uppoaisi. Tyttö on pääosin hyväntuulinen, kiljahtelevainen ja nauruherkkä. Meidän rakkain <3

Pidempi viikonloppu

Kävin torstaina jatkohaastattelussa työpaikan suhteen ja tieto siitä saanko paikan tulee tulevana torstaina. Haastattelu sujui hyvin ja tunnelma oli todella rento ja pystyin olemaan täysin oma itseni. Myöhemmin torstaina Mira tuli meille ja kävimme tyttöjen kesken mäkkärissä syömässä. Vappuna kävimme kivalla kävelylenkillä aikasemmin mainitsemallani joenvarsi pätkällä. Oli ihanaa kävellä joenvierttä pitkin niin, että Nikokin oli mukana. Sain vähän kuviakin napattua pikkuhiljaa vihertyvästä luonnosta. Muuten ollaankin oltu vain kotona. Tänään päivällä kun kaupat aukesivat, lähti Niko käymään Venlan kanssa kaupassa ja olin yksin kotona ensimmäistä kertaa tammikuun jälkeen. Ensimmäiset viisi minuuttia kävelin ympyrää, jonka jälkeen kävin 3 minuutin suihkussa (HALOOOO! Mahdollisuus nauttia kuumasta suihkusta ilman, että kuuluu itkua tai kitinää ja minä otan pikasuihkun.........), imuroin, järjestin Nikon vaatekaapin uusiksi ja kävin Venlan vaatekaapin läpi. Pakko kai se on myöntää, etten osaa olla enää yksin kotona ja tekemättä mitään.
Kävimme tänään myöhemmin vielä vanhemmillani ja syötiin vähän grilliruokaa. Kotiin päästyämme olikin jo Venlan kylvyn ja iltapalan aika. Katseltiin vielä kolmoselta Tähdet, tähdet ja subilta Simpsons movie ja nyt voikin lähteä metsästämään nukkumattia. Tulevalla viikolla tulossa postausta ainakin Venlan puolivuotis neuvolakäynnistä, joka on nyt keskiviikkona, ja toki siitäkin miten käy työjutun suhteen. Postaustoiveita saa ehdotella aina vaan. Olisi kiva kuulla mistä haluaisitte minun kirjoittavan. Nyt kuitenkin, hyvää yötä!

Paljon kaikkea

Pieni hiljaisuus tuli vietettyä. Tämä ei kuitenkaan ollut tarkoituksellista. Kävin maanantaina työhaastattelussa! Laitoin viime viikon keskiviikkona työhakemuksen, koska Nikon työt loppuivat juuri lauantaina ja jo perjantaina minulle soitettiin ja pyydettiin haastateltavaksi. Haastattelu meni omasta mielestäni nappiin, enkä tainnut väärässä olla, nimittäin eilen tuli puhelu ja kutsu huomiselle jatkohaastatteluun työpisteelle. Jännää!
Tiedän, että hyvin moni ihminen tulee tuomitsemaan minut, koska jätän puolivuotiaan tyttäreni ja lähden töihin, mutta hei! Tyttö jää isänsä kanssa. Niko ei ole isyysvapaita päässyt vielä pitämään ja nyt siihen on mahdollisuus töiden puutteen johdosta. Emme vain yksinkertaisesti pärjää taloudellisesti, jos olemme molemmat kotona.
Innolla odotan tietoa jatkosta. Hyvää vappua teille kaikille, jotka jaksatte lueskella juttujani!

Värihaaste

No haastetta tärähti sopivaan hiljaiseen saumaan Natsimutsin toimesta. Kiitos vaan sinne!
Eli nyt pitäisi esitellä viisi kodin väriä ja haastaa viisi bloggaajaa mukaan. Meidän kodissa ei ole montaa väriä esiteltävänä, joten kuvasin sellaisia omia lemppari kohtia kodistamme.

Sohva on ehdottomasti yksi lempipaikoista kodissamme. Venlan kanssa makoilemme päivällä sohvalla ja isin töistä kotiutuessa vietämme koko perhe aikaa sohvalla, toistemme lähellä.

Venlan lempilelut ♥

Sain muutama viikko sitten vihdoin haaveilemani IKEAn LACK-sohvapöydän mustanruskeana. Sitä koristaa mammalta ja papalta saatu kaunis kaitaliina.

Riinalta saatu sisustustaulu, kaksi Vallilan kynttilää ja Venlan ristiäislahja kummisedältä.

Kenkäni, jotka koristavat yhtä Expedit lokeroa.

Toisen lokeron sisältö. Ensimmäiset valokuvat Venlasta ja koriste norsut.



Olohuoneen verhot.



Jääkaapin ovi ♥♥

Ihana Finlaysonin elefantti pyyhe ♥

Makuuhuoneemme pimennysverho. Saimme tuon ilmaiseksi ja saa kelvata.
Mielestäni se on aika suloinen.

Rumbaan mukaan voisin haastaa Teijan, Jennan, Elisan, Lotan ja Mimmun.

Elämää vaikeammaksi

Eli onnistuin tiputtamaan kännykkäni, jonka seurauksena kännykän näyttö on aivan säröillä. Ei onneksi ärsytä, eipä.. Tämänkin näpyttäminen on erittäin mukavaa, sillä näytöstä irtoilee pienen pieniä lasinsiruja. Toisin sanoen kuvien osalta voi olla hetken hiljaisempaa. Koneemme ei tunnista puhelintani, joten en saa ottamiani kuvia koneelle, että voisin nähdä ne kunnolla ennen julkaisemista, enkä todellakaan jaksa kantaa järkkäriä mukana. Ehkä saan Nikon ylipuhuttua ostamaan minulle jonkun halpis lumian? Hope so..

Parin päivän kuulumisia

Nyt on pari päivää ollut taas menoa ja meininkiä. Perjantai meni chillisti kotosalla ja Sipoossa porukoilla, dösiksellä ja taapertaen ympäriinsä. Lauantaina käytiin porukoilla grillaamassa. Sunnuntaina olikin yksi kevään tähän mennessä parhaista päivistä. Oltiin Venlan ja ihanan Miran kanssa lapsimessuilla. Alunperin mun ei ollut ylipäänsä tarkoitus mennä koko tapahtumaan, mutta sain ilmaiseksi liput, niin pakkohan ne oli hyödyntää. Ihan huikeeta oli! Paljon ruokauutuuksia, vaippoja ja muita näytejuttuja. Itselleni otin KaksPlussa kahdeksi vuodeksi, Ipanaiselta Jellystonen imetyskorun, joka tulee kyllä Vempun kaulaan ja helpottaa ihanasti kutiavia ikeniä. Niistä tulikin mieleeni meidän eka minihampi! Se ilmeistyi lauantain aikana ja isi-ihminen sen bongasi. Messut olivat kyllä ihan mahtavat. Kotiuduimme kahden ison kassin kanssa ja sitten tulikin jo Seba yökyläilemään. Yöllä itkeskeltiin koti-ikävää ja eilen päivällä oltiin pahuuden ruumiillistuma, mutta hengissä selvittiin. Tämä taas vahvisti sen, että Venlalle ei tule sisaruksia. Sebaa voin hoitoon ottaa, mutta omia en lisää halua.

Siinä todella pikaisesti tiivistettynä pari viimeistä päivää! Nyt ruokaa:)

Ihan vaan höpöjä ja uusi lenkkireitti!

Ajattelin tulla ihan vain tyhjentämään päätäni. Olen nyt kolme päivää ollut Venlan kanssa kaksin aamusta iltaan, koska Nikolla alkoi työt. Tätä tahtia ei onneksi jatku montaa viikkoa, mutta kyllä voin sanoa että väsyttää. Tiistaina oli kiva päivä. Venla oli päikkäreillä, kun yhtäkkiä Venlan kummisedän puolisolta tuli viestiä. Juteltiin pitkä tovi whatsappissa ja lopulta toisesta päästä tuli ehdotus, että jos he tulisivat kahvilla käymään. Se sopi minulle paremmin kuin hyvin ja he tulivatkin samalla oven avauksella, kuin Niko. Oli tosi kiva, että Venla näki heitäkin pitkästä aikaa. Haluaisin tytön olevan mahdollisimman paljon eri ihmisten kanssa tekemisissä, jos sillä saisi mahdollisen vierastuksen jäämään pois.
Maanantain ja tiistain välisenä yönä sain tietää, että Rosa, Venlan kummitäti oli joutunut ambulanssilla Peijakseen päivystykseen. He olivat puolisonsa kanssa saaneet törkeää "palvelua" siellä! Rosa oli pyörätuolilla sinne kärrätty, joka kuitenkin vietiin vessakäynnin jälkeen hänen nenänsä edestä pois hoitajan toimesta. Hän ei saanut edes sänkyä, vaikka oli tuskissaan, mutta silti rähjäinen puliukko sai vedellä hirsiä sängyllä vieressä. Lopulta Rosa oli käynyt lattialle nukkumaan ja samainen hoitaja oli tullut rähjäämään, että Rosan pitää nousta tai hän kutsuu vartijat. Oli vielä kehdannut väittää, että Rosalla on VAIN kuukautiskipuja, vaikka todellisuus oli aivan muuta!!!! Onneksi tuon jälkeen he olivat lähteneet kotiin. Itselläni ei ole Peijaksesta mitään hyvää sanottavaa ja olenkin hyvin tyytyväinen, että tarvittaessa matkaamme Hyvinkäälle.
Eilen olimme oikeastaan vain kotona. Kävimme Venlan kanssa vaunulenkillä ja kun Niko tuli töistä, teimme ruokaa ja kävimme kaupassa. Olemme alkaneet paljon käymään Lidlissä ja oikeastaan ainoa mitä haemme muualta, on Venlan ja Mindyn ruoat.
Tänään nousimme Venlan kanssa jo aikaisin ja päivä on ollut paljon kiukuttomampi kuin eilinen. Kolmen aikaan tylsistyin täysin ja pakkasin neitoselle vaatteet päälle ja vaunut alle. Kävelimme peruslenkkini, kunnes päätin että nyt kun on näinkin aurinkoinen ilma, niin poikkean "kuntopolulle". Miksen tiennyt, että kotimme vieressä virtaa oikea joki?? Alle sata metriä parkkipaikaltamme, aukeaa kaunis ja rauhallinen metsämaisema, jota somistaa joki. Oli ihana työnnellä vaunuja joen vartta pitkin. Menemme varmasti huomenna uudelleen ja hiukan pidemmälle kuin tänään. Tänään jouduimme "jättämään leikin kesken", kun huomasin että kello onkin jo paljon ja piti lähteä kotiin ruoan laittoon. Voisin ottaa huomenna kameran mukaan, jos on yhtä hieno sää kuin tänään oli.
Nyt hipsin unten maille!