Huomenna onkin lähtö etelään (lue. Tallinnaan) ja Vempu menee yökylään rakkaan ihmisen luo. Vähän jänskättää itseä lähteä oikeasti toisen ulottumattomiin melkein vuorokaudeksi. Mitä jos en osaa rentoutua ja koko reissu menee Venlaa ikävöidessä? Ei olisi kanssamatkustajilla kiva reissu. Odotan jo nyt lauantai aamun seisovan pöydän aamupalaa! Päätin, että edes kerran elämässä on syötävä sen koko rahan edestä ja nyt saan syödä täysin ilman keskeytyksiä. Kukaa ei (toivottavasti!!!) halua syliin juuri kun pääsen pöytään istumaan ja saan lautasen nenän eteen. Maihin ei aio mennä, kesällä sitten. Kaiken tarvittavan saan laivasta hankittua, joten ei tarvitse ottaa stressiä siitä että en ehdi takaisin laivaan ajoissa, tai että tapahtuu jotain muuta kaoottista. Huomenna minusta ei siis välttämättä kuulu, mutta toivon mukaan lauantaina viimeistään ja lupaan ottaa paaaaljon kuvia! Ihanaa loppu viikkoa kaikille. ❤
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti